Tilastot eivät valehtele – ainakaan liikunnan
harrastamisessa. Keskimääräinen lenkkini on ollut 22km, täytyy tunnustaa että
täsmäsin sadannen lenkin just 20,4 kilsaan että pääsin tuohon tasalukuun.
Sykemittaria olen tottunut käyttämään ja keskisyke on ollut 131. Polarin
mittarin laskelmien mukaan energiaa on kulunut yli 94 tuhatta kilokaloria – eli
läskiä on jäänyt matkan varrelle 13,5 kiloa! Aika yleisesti lasketan niin, että
7000 kcal:n kulutus vastaa yhtä kiloa rasvaa. Jokaisella sadalla lenkillä
energiankulutus oli keskimäärin 942 kcal – ja sehän vastaa Fazerin sinisen 200g
suklaalevyn energiaa. Tai siis ainakin melkein – on siis hyvä syy pyöräillä…
Vähän tiedettä
mukaan!
En olisi Kunto-Ossi, jos en vähän tiedettä mukaan ottaisi
tähänkin blogitekstiin;) Se tiede on tällä kertaa liikuntafysiologia ja
keskisykkeiden ja energiankulutuksen yhteys. Kuva alla kertoo ”tieteellisen
faktan” – kun syke nousee, niin energiankulutus kasvaa!
Kuvassa on lähes sata lenkkiä ja niiltä mitatut keskisykkeet ja energiakulutus tuntia kohden laskettuna. Ja noinhan se tietysti menee – kova vauhti vaatii paljon energiaa. Kuvan käppyrä on tietenkin tasoltaan henkilökohtainen ja riippuu kuntotasosta, painosta, jne. Mutta mulla se menee tänä kesänä noin – täytyy ehkä joskus tulevaisuudessa (kovakuntoisempana?) tehdä vertaileva käppyrä.
1000 kilokalorin
jahti!
Sykemittari antaa hyvän mahdollisuuden suorituksen
seurantaan ja sen kautta minulle on muodostunut lähes fakkiutunut tapa tehdä
1000 kcal lenkkejä. Ja tuohon jahtiin yllä oleva kuva antaa hyvän ohjenuoran –esim.
140 keskisykkeellä tuhat kilokaloria saadaan kasaan tunnissa ja vartissa. 140
keskisyke vastaa minulla nimittäin 800 kcal tuntikulutusta. Vastaavasti
tunnissa 1000 kcal voisin kuluttaa 159 keskisykkeellä – mutta kuten kuva
osoittaa, siihen en ole pyöräilemällä tänä kesänä päässyt. Hiihtämällä se on
onnistunut, mutta silloin kyllä tavis-kuntoinen oli aika sippi!
Olen oppinut
pyöräilemään?!
Vielä yksi graafi, joka osoittaa omat tuntemukseni oikeiksi –
pyöräilytekniikkani on parantunut. Kuvassa on kuukausittain keskisykkeet (vasen
pystyakseli – sininen viiva) ja keskinopeudet (oikea pystyakseli – punainen
viiva). Ja nämä osoittavat, että heinä-elokuussa lenkkien keskinopeus on
edelleen hieman noussut, mutta keskisykkeet laskeneet. Käytännössä siis kesä-
ja elokuun ero on selkeä: nopeus kasvanut 18 – 19 km/h ja keskisyke alentunut
135 – 130. Tätä voisi kai kutsua taloudellisuudenkehittymiseksi; välineet ovat
samat. Tosin kesäkuussa vaatetta oli enemmän ja se vaikuttaa sykkeen nousuun –
elokuussahan pyöräiltiin optimiolosuhteissa shortseissa ja t-paidassa.
Ensi kesänä lukkopolkimet?
Olen pitkin kesää jutellut muutamien pro-kuntoilijoiden
kanssa ja ajatus lukkopolkimista on virinnyt. Sellaiset pitää ensi kesänä
hommata ja nostaa nopeudet uusiin sfääreihin;) Palataan tähän ensi kesänä!
Vielä on kesää jäljellä – muistakaa pyöräillä!
